1. Lannoituksella jopa 20 % tuottoa sijoitukselle
2. Terveyslannoituksella metsän kunto paranee
3. Lannoitettu metsä sitoo enemmän hiilidioksidia
4. Yaran lannoitteet valmistetaan Suomessa
5. Oikein tehty lannoitus ei rehevöitä vesistöjä
6. Lannoitus lisää marjasatoa
7. Lannoitus ei aiheuta terveysriskejä
8. Yara antaa hiilijalanjälkitakuun
9. Lannoitus on helppo toteuttaa
10. Pieniäkin metsiä voi lannoittaa tehokkaasti
Valitse kunta, jossa omistat metsää ja saat Yaran paikallisen aluemyyntipäällikön yhteystiedot. Autamme mielellämme kaikissa metsänlannoitukseen liittyvissä kysymyksissäsi.
Miksi metsänlannoitusta?
Erinomainen sijoitus
Lannoitus on tuottavin metsäinvestointi. Lisäravinteilla lisäät metsän tuottoa ja parannat metsätalouden kannattavuutta. Jo yhdellä lannoituskerralla voit saada metsästä lisätuloja jopa 1 000 euroa hehtaarilta.
Hakkuutuloja nopeammin
Lannoituksella kasvatat laatupuuta ja aikaistat hakkuutuloja, sillä se lisää kasvua ja nopeuttaa puuston järeytymistä. Samalla varsinkin toistuvissa lannoituksissa kiertoaika ja hakkuiden väli lyhenevät.
Puun laatu paranee
Toisin kuin usein väitetään, oikeaoppinen lannoitus parantaa puun laatua ja käyttökelpoisuutta sahatavarana. Tee kasvatuslannoitus harvennuksen jälkeen, jolloin tukkiosan oksat ovat kuivuneet. Sen seurauksena vähäoksaisen ja oksattoman tukkipuun osuus kasvaa. Juuri puuston järeys on sahoille tärkein laatukriteeri. Lannoittamalla tuotat järeää tukkia mekaanisen metsäteollisuuden tarpeisiin.
Metsä sitoo hiilidioksidia entistä enemmän
Hyvin hoidettu metsä on arvokas hiilinielu ja lannoitus on tehokkain keino parantaa hiilen sitoutumista. Lannoituksen seurauksena hiilidioksidia sitoutuu jopa kymmenen tonnia hehtaarille.
Ympäristö
Vesistöt
Lannoituksen ja erityisesti vesistöjen rehevyyttä säätelevän fosforin vaikutusta ympäristöön on tutkittu vuosikymmeniä Suomessa ja Ruotsissa. Kangasmetsien lannoituksissa fosforihuuhtoutumariskiä ei ole, sillä kivennäismaiden alumiini ja rauta sitovat fosforin maahan. Fosforia käytetään kivennäismaiden lannoitteissa pieniä määriä tai ei ollenkaan. Se liukenee metsämaassa hyvin hitaasti, jolloin puusto pystyy hyödyntämään sen ravinteita ottaessaan. Suometsien yleisin lannoite Rauta-PK sisältää rautasulfaattia, joka saostaa käyttämättä jääneen liukoisen fosforin veteen liukenemattomaksi.
Hiilen sitoutuminen
Elinvoimainen metsä on merkittävä hiilidioksidin sitoja ja hiilen varasto. Hiilidioksidin sitoutuminen puustoon vähentää ilmakehästä haitallisia kasvihuonekaasuja. Lannoituksella vaikutat nopeasti ja edullisesti metsien hiilitaseeseen.
Typpilannoituksen avulla hiiltä sitoutuu kangasmetsään pitkäkestoisesti noin 10 t/ha. Tämä on 20 kertaa enemmän verrattuna lannoitteen valmistuksessa ja levityksessä vapautuviin määriin. Tällaisiin tuloksiin päästään vain Yara Suomen metsänlannoitteilla. Yaran lannoitteiden hiilijalanjälki on uuden katalyyttitekniikan ansiosta puolittunut.
Luonnon-
varaiset keräilytuotteet
Lannoitetusta metsästä on turvallista kerätä marjoja ja sieniä. Sääolot ovat merkittävin yksittäinen marja ja sienisatoon vaikuttava tekijä, mutta suotuisissa olosuhteissa lannoitus lisää satoja. Tutkimuksien mukaan esimerkiksi puolukkasadon lisäys on jopa 150–350 kg/ha.
Ravinto-kasvit ja riista
Ravintokasvien lisääntyminen tarjoaa eläimistölle enemmän ruokaa ja suojaa. Riistaeläinten on todettu hakeutuvan metsissä lannoitetuille aluille. Marjojen lisääntyminen houkuttelee mm. lintuja sekä lisääntynyt pintakasvillisuus, kuten heinät ja lehtipuusto, erityisesti jäniksiä.
Metsän terveys
Ravinteiden tasapainoinen saatavuus on metsien elinvoimaisuuden ja hyvän kasvun perusedellytyksiä. Puut tarvitsevat oikeassa suhteessa ainakin 16 eri pää- ja hivenravinnetta. Ilman hyvin suunniteltua lannoitusta metsä ei välttämättä saa kaikkia tarvitsemiaan ravinteita.
Suositusten mukaisesti tehdyssä lannoituksessa ravinteita annetaan sopivia määriä sopivassa suhteessa. Sen ansiosta puiden kasvu lisääntyy ja ne pystyvät tuottamaan paremmin vasta-aineita tuholaisia vastaan. Elinvoimainen puusto kestää sairauksia ja metsätuholaisia. Hyönteistuhojen epidemianomaista esiintymistä lannoitus ei kykene estämään, mutta se nopeuttaa niistä toipumista.
Tuotto
Kun haluat parasta tuottoa puuntuotannon investoinnillesi, metsänlannoitus on selkeästi kannattavin vaihtoehto. Kangasmetsissä saadaan yleisesti 10–20 % vuotuista tuottoa sijoitukselle. Myös suometsissä on erinomaisen tuottavia lannoituskohteita. Lannoituksen tuotto perustuu puuston kasvun ja laadun paranemiseen, arvokasvun nopeutumiseen, harvennushakkuutulojen aikaistumiseen ja kiertoajan lyhenemiseen. Lannoitusinvestoinnin riskit rajoittuvat lähinnä tukkipuun kantohinnan kehitykseen ja mahdollisiin luonnontuhoihin.
Kustannukset, tuet ja vähennykset
Metsänlannoituksen kustannukset muodostuvat lannoitteiden hinnasta ja levityskustannuksista. Levityksen osuus kustannuksista on noin 40 %, minkä toki säästät, jos teet työn itse.
Kun suunnittelet metsän terveyslannoitusta, kysy omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi tai metsäkeskukseltasi mahdollisuutta saada valtion Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista avustusta lannoite-, levitys- ja työnjohtokustannuksiin. Kasvatuslannoituksiin ei myönnetä avustusta.
Muista myös, että metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoinen menoerä metsäverotuksessa. Verovähennysoikeus parantaa entisestään lannoituksen erinomaista kannattavuutta.
Tulokset ovat suuntaa-antavia. Lannoituskustannus ja tulokset on laskettu kangasmetsän typpilannoitukselle. Lannoituksella tuotetun puun hinnaksi on laskettu 40 €/motti. Suometsien lannoituksessa tulokset voivat olla vielä huomattavasti parempia. Tarkenna laskelmat metsäsi tuottomahdollisuuksista oman alueesi Yara-asiantuntijan kanssa.
Kohteet
Kangasmetsät
Kangasmailla tuotoltaan ja kasvunlisäyksen kannalta parhaita lannoituskohteita ovat kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden keski-ikäiset (35–70-vuotiaat) havupuustot. Etelä- ja Keski-Suomessa näissä kohteissa saat aikaan yhdellä lannoituksella puuston kasvua keskimäärin kahdeksassa vuodessa 13–25 m³/ha.
Lisäkasvu on yleensä sitä suurempi mitä paremmin metsä kasvaa lannoitushetkellä. Parantunut kasvu nopeuttaa runkojen järeytymistä tukeiksi ja kiihdyttää siten arvon nousua. Puuston ikääntyessä kasvu alenee. Tukkipuustoissa lisäkasvu kohdistuu kuitenkin kokonaan tukkipuuhun ja se on nopeasti realisoitavissa kokonaan päätehakkuussa.
Suometsät
Suometsä tuottaa hyvin vain jos sen ravinnetila on kunnossa. Ojitettujen suometsien ravinnetalous poikkeaa selvästi kangasmetsistä ja puutoksia esiintyykin enemmän. Ojituksella aikaansaatu puuston parantunut kasvu tyrehtyy usein kivennäisravinteiden niukkuuteen.
Parhaat tulokset saat runsastyppisissä suometsissä, joissa vesitalous on kunnossa, mutta fosforin (P) ja kaliumin (K) niukkuus rajoittaa kasvua. Etelä- ja Keski-Suomen rämemänniköissä puuston kasvu on lisääntynyt lannoituksella 2,5 m³/ha vuodessa. Tämä tarkoittaa yhdellä PK-lannoituksella 35–40 m³ lisäkasvua 15 vuoden aikana. Parhaissa kohteissa puuston kasvu on lisääntynyt 30 vuoden aikana jopa 5–6 m³/ha vuodessa. Lannoitus kannattaa toteuttaa kunnostusojituksen yhteydessä heti harvennushakkuun jälkeen ennen ojien perkausta.
Boorinpuutoksesta kärsivät metsät
Boorinpuutos aiheuttaa viljavien kivennäismaiden kuusikoissa kasvuhäiriöitä. Se on yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä osin Keski-Suomessa. Näitä metsiköitä on tyypillisesti kaskettu ja laidunnettu, ja niissä kasvaa sekapuuna runsaasti leppää. Jopa puolet Itä-Suomen viljavista kuusikoista kärsii booripuutoksen aiheuttamista kasvuhäiriöistä.
Tyypillisiä oireita ovat latvan kärkisilmujen kuoleminen ja lukuisat sivusilmut. Nämä aiheuttavat puun pituuskasvun tyrehtymisen, monilatvaisuuden seurauksena runkovikoja ja pahimmillaan puiden pensastumisen.
Monissa kasvuhäiriökohteissa terveyslannoitus on välttämätöntä. Boorinpuutos aiheuttaa pahoja kasvu- ja laatutappioita, joista voi koitua useiden tuhansien eurojen rahalliset menetykset hehtaaria kohti.
Tuotteet
Yara Suomen metsänlannoitustuotteet valmistetaan käyttökohteen tarpeita vastaavista, puhtaista raaka-aineista. Lannoitesuolat ovat kemiallisesti ruokasuolan kaltaisia. Metsälannoitteiden valmistukseen käytetään veteen liukenematonta apatiitin fosforia, minkä lisäksi ne sisältävät myös tarpeellisia hivenaineita, kuten booria. Metsälannoitteet ovat osaksi samoja, joita käytetään pellolla, ja niitä voit ostaa omasta maatalouskaupastasi.
Tarkemmat tiedot monipuolisesta tuotevalikoimastamme löydät
Yara Suomen verkkosivuilta.
Lataa myös metsänlannoitusoppaamme
Hiilijalanjälkitakuu
Yara antaa hiilijalanjälkitakuun kaikille Suomessa valmistamilleen ja myymilleen lannoitteille. Hiilijalanjälkitakuu on osa Yaran tavoitetta vastata tämän päivän haasteisiin kestävällä tavalla, heikentämättä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Etsimme jatkuvasti keinoja vähentää päästöjä ja parantaa tuotteidemme, toimintojemme ja valmistusprosessiemme laatua ja tehokkuutta.
Lataa hiilijalanjälkiesitteemme
Puhtaus- ja laatutakuu
Yara antaa Suomessa valmistamilleen lannoitteille puhtaustakuun, jonka mukaan lannoitteiden raskasmetallipitoisuudet ovat alhaisemmat kuin Suomen lannoitelaki vaatii.
Tuotteet vastaavat tuoteselostetta, kestävät varastoinnin ja ovat hyvin levitettäviä. Takaamme, että ohjeiden mukaisesti varastoituna lannoitteet säilyvät käyttökelpoisina yhden vuoden ajan tavaran toimituksesta. Yara Suomen enimmäisvastuu rajoittuu virheellisen tuote-erän hintaan, takuu ei koske välillisiä vahinkoja.
Raskasmetallipitoisuudet selkeästi raja-arvoja alhaisemmat
Arvot on ilmoitettu mg/lannoitekilo. Suluissa Suomen lannoitelain vaatimus.
| Kadmium | alle 0,5 mg/kg | (enintään 1,5 mg/kg) |
| Lannoitteissa, joiden fosforipitoisuus on vähintään 2,2 %, kadmiumia on fosforikilossa alle 12 mg/kg (50 mg/kg). | ||
| Elohopea | alle 0,2 mg/kg | (enintään 1,0 mg/kg) |
| Lyijy | alle 4 mg/kg | (enintään 100 mg/kg) |
| Arseeni | alle 5 mg/kg | (enintään 25 mg/kg) |
| Nikkeli | alle 20 mg/kg | (enintään 100 mg/kg) |
| Kromi | alle 20 mg/kg | (enintään 300 mg/kg) |
| Vanadiini | alle 20 mg/kg | |
Toteuta lannoitus
Toteuta metsänlannoitus yhteishankkeena, jolloin useamman metsänomistajan lannoitukset hoidetaan keskitetysti lannoituksen suunnittelun, lannoitteiden hankinnan ja levityksen osalta. Yhteishankkeita organisoivat metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset ja metsäyhtiöt.
Valitse kunta, jossa omistat metsää ja saat Yaran paikallisen aluemyyntipäällikön yhteystiedot. Metsänlannoitusasiantuntijamme neuvoo lannoituksen toteuttamisessa.
Yhteyshenkilösi: Valitse paikkakuntasi oikealla olevasta valikosta.
Yhteyshenkilösi: Alueella ei ole edustusta.
Yhteyshenkilösi:
Antti Pakkanen, Aluemyyntipäällikkö
• Email: antti.pakkanen@yara.com
• Puhelin: 050 438 4007
Yhteyshenkilösi:
Ilkka Mustonen, Aluemyyntipäällikkö
• Email: ilkka.mustonen@yara.com
• Puhelin: 0500 387 724
Yhteyshenkilösi:
Petri Kortejärvi, Aluemyyntipäällikkö
• Email: petri.kortejarvi@yara.com
• Puhelin: 040 762 8210
Yhteyshenkilösi:
Jarkko Puustinen, Aluemyyntipäällikkö
• Email: jarkko.puustinen@yara.com
• Puhelin: 050 320 7923
Yhteyshenkilösi:
Jorma Peippo, Aluemyyntipäällikkö
• Email: jorma.peippo@yara.com
• Puhelin: 0500 521 862
Yhteyshenkilösi:
Ilkka Mustonen, Aluemyyntipäällikkö
• Email: ilkka.mustonen@yara.com
• Puhelin: 0500 387 724
Yhteyshenkilösi:
Markku Heikkilä, Avainasiakaspäällikkö
• Email: markku.heikkila@yara.com
• Puhelin: 050 3207 939
Yhteyshenkilösi:
Pekka Lipsanen, Aluemyyntipäällikkö
• Email: pekka.lipsanen@yara.com
• Puhelin: 0400 553 918
Yhteyshenkilösi:
Pekka Luoma, Aluemyyntipäällikkö
• Email: pekka.luoma@yara.com
• Puhelin: 0500 569 605
Yhteyshenkilösi:
Simo Ylä-Uotila, Aluemyyntipäällikkö
• Email: simo.yla-uotila@yara.com
• Puhelin: 0500 350 983
Säästä omatoimisella lannoituksella 100 euroa hehtaarilta
Voit toteuttaa lannoituksen myös itse ja säästää näin levityskustannuksissa noin sata euroa hehtaarilta. Hyvällä ennakkosuunnittelulla lannoitat päivässä käsinlevityksellä helposti kaksi hehtaaria metsää.
Tilaa lannoite käsinlevitystä varten 40 kg piensäkeissä. Jaa säkit maastoon ennen levitystä noin 25 metrin etäisyydelle toisistaan mönkijällä tai traktorilla, talven aikana moottorikelkalla. Lannoitat yhdellä säkillisellä 25x25 m kokoisen ruudun. Levitä lannoite kuviolle mahdollisimman tasaisesti. Käsinlevityksessä voi käyttää apuna esimerkiksi taimivakkaa ja äyskäriä.
Koko kasvukausi on hyvää levitysaikaa. Ravinteet sitoutuvat tehokkaimmin puustoon käyttöön heinä-elokuussa.
Maataloustraktori ja peltolannoitteen pintalevitin sopivat hyvin myös metsän kasvatuslannoitukseen harvennuksen jälkeen. Helppokulkuisessa maastossa traktorin päiväsaavutus voi olla jopa 20 hehtaaria.
Huolellisella suunnittelulla kestävää laatua
Minimoit lannoituksen ympäristöhaitat tarkalla suunnittelulla, lannoitteen ja kohteen oikeaoppisella valinnalla sekä huolellisella levitystyön toteutuksella ja sen valvonnalla. Jätä vesistöjen varsille maaston kaltevuudesta ja maalajista riippuen 20–50 metriä leveä lannoittamaton suojakaista. Rajaa metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt lannoituksen ulkopuolelle, ja jätä niiden reunoille vähintään 20 metrin suojavyöhyke.
